Uratarina

sky-kosmetologi

Minulta monesti kysytään ammattitaustoistani hoitojen aikana, joten ajattelin kirjoittaa aiheesta ihan blogiin pienen uratarinan. Monia aina kiinnostaa missä järjestyksessä olen opintoni suorittanut.

Lukiossa minulla ei ollut hajuakaan, mikä minusta isona tulee. Muistan, kun silloinen äidinkielenopettaja toimi myös OPOna ja jakoi jokaiselle paksun opuksen käteen. Opus oli sen ajan valintaopas, joka sisälsi tietoa ammattikorkeakoulujen eri opintolinjoista. Niistä piti sitten kotitehtävänä löytää itselle sopiva ”ammatti” perustelujen kera. Muistan olleeni aivan hukassa, kun plarasin opusta. Viimein omaksi valinnaksi päätyi fysioterapeutti. Minua kiinnosti terveelliset elämäntavat ja liikunta. En tosin koskaan ole mitään kunnolla harrastanut.

Päädyin hakemaan fysioterapiaa, mutta en onnistunut pääsemään edes valintakokeeseen. Pidin lukion jälkeen välivuoden ja tein töitä pesulassa. Päätin lähteä suorittamaan hierojan tutkintoa, koska kuulin sillä pääsevän suoraan fysioterapian valintakokeisiin. Paperit sain ja innostuin kovasti hierojan työstä ja aloin haaveilla omasta yrityksestä. En kuitenkaan uskaltanut lähteä kokeilemaan onneani yrittäjänä vaan löysin itseni hoitotyön ammattitutkinnon (sairaanhoitaja) valintakokeesta.

Pääsin opiskelemaan hoitotyötä, mutta vielä oli ajatuksissa hakea fysioterapeutiksi seuraavana keväänä. Kävi kuitenkin niin, että omat opiskelukaverit oli niin mahtavia tyyppejä, että päätin suorittaa sairaanhoitajan opinnot loppuun asti. Valmistuin sisätauti-kirurgiseksi sairaanhoitajaksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta Raumalta keväällä 2006. Työllistyin jo ennen valmistumista ja tein alkuun töitä sydänpotilaiden parissa kardiologisella sisätautiosastolla Tyksissä.

Sen jälkeen elämä on kuljettanut myös muualle, mutta pääsasiassa olen tehnyt töitä sydänpotilaiden kanssa. Toki nelisen vuotta tein töitä Kuusankosken aluesairaalan röntgenissä, jossa olin ultraäänihoitajana ja toimenpidehoitajana. Siellä oli aivan mahtava työporukka, jota lämmöllä edelleen muistelen <3 Tällä hetkellä teen edelleen sairaanhoitajan töitä yritykseni ohessa. Olen sydänvalvonnassa töissä ja aivan ihanat työkamut sielläkin <3<3

Mikä sai vaihtamaan alaa?

Tein usean vuoden ajan valmistumiseni jälkeen töitä ilman sen kummempia lomia ja vuorotyö alkoi tuntua todella kuluttavalta ja raskaalta. Myös tunne, etten pystynyt tekemään työtäni niin hyvin kuin olisin halunnut kalvasi mieltä todella pahasti ja niinpä aloin miettiä toista vaihtoehtoa. Myöhemmin asiaa pohdittuani olen miettinyt, että varmaankin kärsin jonkin asteisesta Burn outista silloin alle kolmekymppisenä. En vaan osannut asiaan hakea mitään apua ja tavallaan myös häpesin sitä, että koin työn vievän itseltäni kaikki voimavarat, vaikka olin vasta niin vähän aikaa tehnyt hoitotyötä.

Lähdin pohtimaan asiaa siltä pohjalta, mikä minua kiinnostaa ja mistä nautin. Oivalsin, että käsillä tekeminen on se oma juttu ja kauneudenhoito on aina kiinnostanut. Niinpä lähdin ottamaan selvää erilaisista mahdollisuuksista kouluttautua kosmetologiksi. Törmäsin paikallislehdessä yksityisen oppilaitoksen ilmoitukseen, jossa kosmetologin tutkinnon lisäksi sai suorittaa jalkahoidon ammattitutkinnon. Jalkojenhoitokin kiinnosti itseä, koska koin sen olevan lähellä sairaanhoitajan työtä. Isoa taloudellista panostusta se vaati lähteä opiskelemaan ja maksaa itse tutkintomaksunsa, mutta päivääkään en ole katunut!

Opintojen aikana alkuun ajattelin, että tulisin tekemään palkkatyöläisenä kosmetologin töitä. Opintojen edetessä ja ollessani kesätöissä isossa kauneushoitolassa rohkaistuin lähtemään yrittäjäksi. Sain oikeastaan mahtavan tilaisuuden koulun hoitolan kautta ja sain vuokratuolipaikan parturi-kampaamo Olohuoneelta, joka sijaitsi silloin Turun Kärsämäessä myös. Jäin kuitenkin nopeasti äitiyslomalle ja vuokratuoliyrittäjyys katkesi ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan.

Tämän jälkeen sain tehdä palkkatyöläisenä jalkahoitoja riskiryhmäläisille Kaarinan terveyskeskuksessa. Asiakkaat olivat lähinnä diabeetikoita ja hoito sisälsi jonkin verran myös haavanhoitoa. Toisen lapseni äitiyslomalla sain mahdollisuuden kokeilla uudelleen yrittäjänä toimimista, kun toinen yrittäjä otti minuun yhteyttä ja tarjosi vuokratuolipaikkaa. Hetken harkinnan jälkeen päätin tarttua tilaisuuteen.

Aloin uudelleen haaveilla omasta hoitolasta ja lopulta, kun taloudelliset asiat saatiin sovittua ja järjestykseen, uskalsin vihdoin lähteä toteuttamaan omaa unelmaani. <3 Tätä työtä on mahtava tehdä, koska se ei oikeastaan edes tunnu työltä. Suosittelen ihan jokaiselle omien unelmien tavoittelua. Kannattaa rohkeasti ottaa asioista selvää ja kokeilla omia rajojaan <3

Please follow and like us:

Mekaaninen vai rakeeton kuorinta?

Viime aikoina mediassa on näkynyt paljon keskusteluja siitä kumpi kuorinta on parempi, mekaaninen vai rakeeton. Halusin ottaa itsekin kantaa asiaan ja kertoa omat perusteluni aiheesta ihonhoidon ammattilaisena.

Mekaaninen kuorinta on tuote, joka sisältää mekaanisesti ihoa hankaavia rakeita. Laadukkaassa kosmetiikassa rakeet ovat hyvin hienojakoisia ja tehty luonnollisista raaka-aineista (esim. pähkinäjauheet, kaakaopapu jne). Mekaaninen kuorinta irrottaa tehokkaasti kuolutta ihosolukkoa ja sopii parhaiten paksummalle ja rasvaisuuteen/epäpuhtauksiin taipuvaiselle iholle. Tuote toimii erinomaisesti myös muilla ihotyypeillä oikein käytettynä.

Rakeeton kuorinta eli kemiallinen/entsymaattinen kuorintatuote sisältää ihon pintasolukkoa kemiallisesti pehmentäviä aineita (esim. erilaiset hedelmähapot, entsymaattiset yhdisteet, kasvipohjaiset surfaktantit ). Tuotteet ovat voidemaisia eivätkä sisällä ihoa mekaanisesti hankaavia ainesosia. Useimmiten tuotteen annetaan vaikuttaa iholla hetki, jonka jälkeen tuotetta pyöritellään kasvoilla kostein sormin ja lopuksi pestään pois vedellä. Rakeettomat kuorinnat sopivat erinomaisesti kaikille ihotyypeille.

kasvohoito, kasvojen kuorinta

Itse suosittelen käyttämään ennemmin rakeetonta kuorintaa. Syynä on se, että suomalainen iho on usein ohuempi ja taipuvaisempi couperosaan kuin esim. etelä-eurooppalaisten kanssaihmisten iho. Tähän vaikuttavat tietysti geenit, mutta uskon myös ilmaston aikoinaan vaikuttaneen ihon rakenteen kehittymiseen. Meillä kun täällä pohjolassa on vuodessa huomattavasti vähemmän auringonvaloa tarjolla kuin lähempänä päiväntasaajaa asustavilla siskoilla. Aurinkohan mm. paksuunnuttaa ihoa,

Monesti kuulen myös, että ihoa kuoritaan todella usein. Ammattilaisen hiukset nousevat pystyyn, kun asiakas kertoo kuorivansa kasvojaan kolme kertaa viikossa. Ei ihme, jos iho on pintakuiva, kiristelevä ja epäpuhtauksia syntyy. Vaikka kuorintatuotteen rakeet olisivat kuinka hienojakoisia tahansa, liian usein tehtävä kuorinta rasittaa ja kuivattaa ihoa tarpeettomasti. Tämän jälkeen ollaan ongelmissa, kun iho joutuu koko ajan rasitukselle ja yrittää korjata suojavaippaansa. Runsas ihon kuorinta saattaa myöhemmin aiheuttaa myös herkemmin couperosaa kasvoille.

Riittävä kuorintatiheys aikuiselle naiselle on pari kertaa kuukaudessa. Nuorelle epäpuhtauksiin taipuvaiselle iholle voi olla hyvä tehdä kuorintaa kerran viikossa, mutta ei yhtään sen useammin. Pitää kuitenkin muistaa myös se, että mikäli ihossa on tulehdus (esim. akne, rosacea) kuorintaa ei ole suositeltavaa tehdä ollenkaan ilman ammattilaisen suositusta tai hoitojen aloittamista. Kuorinta voi pahentaa ja levittää tulehdusta laajemmalle alueelle.

Säännöllinen kuorinta on yksi ihonhoidon kulmakivistä, mutta on tärkeää muistaa kohtuus ja tuntea oma iho, jotta osaat hoitaa sitä oikein. Lisäksi toivon, että muistat ihonhoidon kultaisen säännön: Kun kuorit, niin myös KOSTEUTAT! K + K = kuori ja kosteuta. Kaikki ihotyypit tarvitsevat kosteutta, myös rasvoittuva iho. Ja HUOM! Kosteuttava tuote ei ole sama kuin paksu voide, joka jättää ihon rasvaiseksi. (Tästä sitten jossain vaiheessa ihan oman blogikirjoitus)

Please follow and like us:

Ihon kuorinta – Miksi ja miten

Mitä hyötyä kuorinnasta on iholle ja miksi sen pitäisi kuulua jokaisen ihonhoitorutiiniin? Kuorintaa on hyvä tehdä iholle säännöllisesti, koska ihomme uusiutuu noin 4 viikon jaksoissa ja tällöin kuollutta ihosolukkoa kertyy ihon pinnalle. Aina kuollut ihosolukko ei pääse varisemaan iholta suoraan pois vaan jää ihon pintaan, joka näkyy ihon hilseilynä ja harmahtavana tai kellertävänä värinä iholla. Kun kuollut ihosolukko poistetaan ihon pinnalta kuorinnalla, ihonhoitotuotteet pääsevät imeytymään ihoon paremmin. Kuorinnalla saadaan myös häivytettyä ihon epätasaista väriä eli hyperpigmentaatiota. Tähän paras kuorinta on kemiallinen. Jos ihosi on harmahtava ja väsyneen näköinen, saat kuorinnalla ihon hereille ja hehkumaan. Etenkin sekaiho on taipuvainen harmahtavaan sävyyn. Lisäksi säännöllinen kuorinta tasoittaa ihon toimintoja, erityisesti talin tuotantoa pitäen samalla myös ihohuokoset pienempinä.

Sopivaa kuorintatuotetta valittaessa tulee tietää oma ihotyyppinsä, jotta vääränlainen tuote ei aiheuta lisää iho-ongelmia ja taloudellisesti ajateltuna jää käyttämättömänä lojumaan kylpyhuoneen kaappiin. Kuten puhdistustuotteissa myös kuorinnassa pätee sama asia eli ihon ei kuulu tuntua kiristävältä puhdistuksen jälkeen. Jos tuote aiheuttaa kiristävän tunteen iholle puhdistuksen jälkeen, se on liian tehokas/kuivattava sinun ihollesi.

Kuorintatuotteita on sekä mekaanisesti kuorivia että entsymaattisesti/kemiallisesti kuorivia. Mekaaniset kuorinnat sisältävät kuorivia rakeita, jotka irrottavat kuolleen ihosolukon ihon pinnalta hankaamalla. Mekaaninen kuorinta on erittäin hyvä käytettäväksi vartalon iholle ja erityisesti jalkoihin. Kasvojen iholle suosittelen mekaanista kuorintatuotetta harvoin, koska suomalainen ihotyyppi on monesti ohut ja couperosaan taipuvainen. Mekaanien kuorinta saattaa vain ärsyttää ja herkistää ihoa lisää.

Enstymaattiset eli kemialliset kuorinnat sisältävät kemiallisia ainesosia, jotka liuottavat kuollutta ihosolukkoa pois ihon pinnalta. Tuotteet eivät siis sisällä ihoa hankaavia ainesosia vaan niiden annettaan vaikuttaa hetki kasvoilla (usein alle 10 min, toki tässä on tuotekohtaisia eroja), jonka jälkeen tuotetta usein vielä pyöritellään kasvoilla puhdistustuotteen tavoin kostein sormin ennen pois huuhtelua. Entsymaattiset kuorinnat sopivat hellävaraisuutensa ansiosta kaikille ihotyypeille. Erityisesti herkälle couperosa-iholle.

Kuinka usein sitten kuorintaa olisi hyvä tehdä? Monesti törmään siihen, että kuorintaa tehdään joko todella usein (jopa 2 kertaa viikossa) tai ei juuri ollenkaan. Itse suosittelen monesti kuorintaa tehtäväksi n. 2 kertaa kuukaudessa. Tähän toki vaikuttavat ihon paksuus ja taas se ihotyyppi. Sekaiho voi hyötyä kerran viikossa tehtävästä kuorinnasta, kun taas kuivalle ja herkästi reagoivalle iholle on parempi tehdä kuorintaa harvemmin.

Kuorinnan jälkeen tulee aina muistaa ihon KOSTEUTUS. Kuorinta ja kosteutus kulkevat aina käsi kädessä. Mitä tehokkaampi kuorinta sitä tuhdimpi kosteutus. Monesti suosittelenkin, että kuorinnan jälkeen on hyvä laittaa kasvoille kosteuttava naamio. Tämä saattaa nyt kuulostaa aikaa vievältä ja monesti asiakkaat sanovatkin, että ihonhoito jää puolitiehen tai kokonaan tekemättä ajallisista syistä. Itse suosittelen tekemään kuorinnan saunapäivänä ja mielellään saunan jälkeen, jolloin iho on pehmennyt ja kuollut ihosolukko irtoaa helpommin. Kosteuttavaksi naamioksi kannattaa valita tuote, jonka voi sitten jättää yöksi kasvoille. Tällöin sitä ei tarvitse muistaa erikseen poistaa kasvoilta eikä kasvoja tarvitse uudelleen rasvata yövoiteella.

Jotta löydät ihotyypillesi sopivan kuorintatuotteen, suosittelen käymään omalla kosmetologilla hoidossa. Hän osaa suositella sinulle sopivat tuotteet ja hoidot sekä antaa opastusta miten kotona käytät tuotteita ja kuinka usein.

Please follow and like us:
Avajaiset

Avajaiset

Lämpimästi tervetuloa LEMPIn avajaisiin pe 22.3. klo 14.00-19.00!

Tarjolla tuotearvontaa, pientä purtavaa, pikameikkejä 10 e ja demohoito klo 16.00 syväpuhdistavasta ultraäänestä. Kaikille avajaispäivänä ajan varanneille mukaan pieni tuotelahja.

Voit ilmottautua osallistumisesi LEMPIn Facebook-sivuille.

Terkuin, Heidi

Please follow and like us: